Markkinointi on sotatilassa – huomiosodassa. Huomiota on jaossa vain 100 %, joten taistelu käykin osuuksista. Yrittäjän dilemma kuuluukin: ”Miten voimme erottua metelissä?” Se joka saa itsensä parhaiten kuuluviin, tulee rintamalta juhlittuna sankarina, valkoisella teslallaan ratsastaen.
Mittausten mukaan kohtaamme kaupunkiympäristössä liikkuessamme 2’000–3’000 (!) mainosta vuorokaudessa. Huom. Tämä siis vain kaupunkiympäristössä, eikä sisällä liikkumistamme virtuaalisessa todellisuudessa. Ongelma sinänsä ei ole, että tuleeko nähdyksi. Tämän sodan polkumiina onkin siinä, että illalla muistamme näistä mainoksista keskimäärin viisi (5 +/- 3).
The attention economy is not growing, which means we have to grab the attention that someone else has today.
Tuonne parin tuhannen markkinointiviestin joukkoon ja näkyville pääsee varmasti lisäämällä mainontaa, ostamalla isompia mainoksia ja valitsemalla erilaisia medioita. Siis H-U-U-T-A-M-A-L-L-A K-O-V-E-M-P-A-A!!! Silloin tosin asiakas taitaa sulkea korvansa.
Koska tavoite on [A] lisätä tunnettuutta ja [B] tulla muistetuksi. Ja koska mainonnan perusajatus tähtää myynnin lisäämiseen, on tärkeää päästä noiden viiden mainoksen joukkoon, jotka muistetaan.
Muistetuksi tulemisen –problematiikaa helpottaa jos brändi on haluttu ja tunnettu. Tämä taistelu muistuttaa kovin paljon Lähi-Idän tilannetta, sotaa missä ei enää muisteta edes mistä taistellaan. Muistutuksena huomiosodan syistä todettakoon, että siinä soditaan lopulta muistamisesta. Koska ongelma pohjaakin muistetuksi tulemisen alkulähteille – tunnettuutta pitää olla jotta tulee varsinaisesti nähdyksi. Kaiken kaikkiaan kovin ympäripyöreää, varsinainen muna-kana –ongelma.
Lähdetäänpä purkamaan vyyhteä Nähdyksi tulemisen –ongelmasta. Niin kuin todettu, nähdyksi voi tulla lisäämällä toistoja ja kasvattamalla mainospintaa. Tämä ei sinänsä vielä riitä voittoon, sillä näillä aseilla sotivat kaikki muutkin. Joten jotain muuta pitää olla erottuakseen.
Markkinointi tarvitsee salaisen aseen
Haulikko, rynnäkkökivääri, panssarivaunu, ydinkärki, … ei niistä ole kyllä tähän sotaan… Olisiko sinulla mitään ideaa? Idea! Kuka sanoi idea? Siinä se on. Salainen aseemme. Mutta mistä niitä saa? Mitä siihen tarvitaan?
Hyvä idea puhuttelee, on muistettava ja liitettävissä brändiin. Hyvä idea on ensinnäkin yllättävä, sitten se on yllättävä ja ennen kaikkea se on yllättävä. Se antaa mahdollisuuden oivaltaa, osallistua ja tarjoaa vaihtoehdon. Oivaltamisen sitouttava vaikutus on kiistaton – oivaltaminen antaa aihetta olla ylpeä itsestään. Osallistumisen muistaa, koska se luo muistoja. Ja yllättävä vaihtoehto yllättävässä yhteydessä tarjoaa siis houkuttelevamman vaihtoehdon.
Kaupunkiympäristössä nämä hyvät ja osallistavat ideat ovat useimmiten sissimarkkinointitempauksia. ”Ihan hyvä idea, mutta ei toimi meillä.” Miten niin ei toimi? Pitääkö kaiken yllättävän olla kaupunkikuvaan jalkautumista? Yllättävyyttä ja osallistamista voi tehdä kyllä sähköisestikin, jos ei halua näyttäytyä torilla pellen puvussa. Tärkeintä olisi miettiä, miten juuri teidän liiketoimintanne voisi olla yllättävää. ”Kaikki tuotteet -50 %”, ei kuulosta kovinkaan yllättävältä paitsi juristin suusta. Ja kyllä tilitoimistokin voi repäistä, kun oikein miettii.
Taistelurohkeutta ja hulluja ideoita, niillä sota voitetaan. Uraa!
Kuva: pixabay.com
Vastaa