Tämän päivän kuuma peruna työelämässä on työhyvinvointi. Vai pitäisikö jopa sanoa työpahoinvointi? Työelämä voi tällä hetkellä niin pahoin, että jopa töihin menevää kiusataan (case Iida Seppälä vs. Teollisuusliitto). Hoiva-alalla suuriakin yrityksiä kaatuu työntekijöidensä huonon olon vuoksi. ”Laatu tuli liian kalliiksi”, todettiin Esperin lunastuksen yhteydessä.
Ihan ensiksi minun täytyy pyytää lukijoilta anteeksi kahden vuoden hiljaisuutta tässä blogissa. Lähtökohtaisestikaan täällä ei olla pyritty ihan säännölliseen julkaisutahtiin (tai ainahan sitä suunnitelmia on, vaikkakin aikaa vähemmän). Mutta kyllä tuo tauko oli jo liioittelua. Siis sori.
Sitten aiheeseen — työilmapiirin suhde (sisäiseen) brändiin eli työntekijän hyvinvoinnin vaikutus yrityksen menestykseen… Aihe on itsellänikin ollut nyt paljon pinnalla, kun olen saanut omalta osaltani olla kehittämässä ja käynnistämässä yritysten, työntekijöiden ja johdon henkiseen valmentamiseen ja mental managementiin keskittyvää brändiä Suomen Mentaalivamennusta [mentaali.fi].
Ainoastaan hyvinvoiva henkilöstö voi olla tuottava.
Work goes Happy -tilaisuudessa Tampereella Jouko Mikkola Suomen Mentaalivalmennuksesta totesi hyvin yksioikoisesti, että ainoastaan hyvinvoiva henkilöstö voi olla tuottava. Mutta miksi asia on näin ja mitä tekemistä sillä on brändin kannalta?
Vaikka sisäisen brändin ja työilmapiirin rakentamiseen on monenlaisia keinoja ja poppakonsteja, keskitytään nyt kahteen työilmapiirin avaintekijään — stressin johtaminen sekä turvallinen ja viihtyisä ilmapiiri.
Me kaikki halutaan loistava ja upea työpaikka. Mikä on upea työpaikka? Usein siihen liitetään laatusanoina rento, viihtyisä, tasa-arvoinen, kannustava, … hyvät työkaverit. Ja viimeiseen liitetään mielissämme kuva kauniiden ihmisten after workeistä sopivan hipsterissä kuppilassa.
Työntekijät, jotka kokevat työskentelevänsä hyvässä työpaikassa:
- uskovat ja allekirjoittavat yrityksen arvot ja tavoitteet, sekä kokevat henkistä yhteyttä yritykseen / brändiin.
- antavat varauksettoman panoksensa työn tekemiseen; he osoittavat halua ponnistella yrityksen menestyksen eteen.
- ovat ylpeitä työstään ja edustamastaan yrityksestä.
On huomattava, että työnkuva pohjautuu kunkin työntekijän henkilökohtaisille vahvuuksille. Toisille nämä tarpeet voivat olla työn tarjoama rahoitus vapaa-ajalle, kun toiset taas saavat suurta tyydytystä työn tuomien haasteiden ratkaisemisesta. Silti molemmat voivat olla äärimmäisen sitoutuneita työhönsä ja edustamaansa yritykseen, vaikka heidän henkilökohtaiset odotukset työn hedelmistä eroavat toisistaan.
Ongelmana työn sitouttamisessa lienee työntekijän ymmärtämättömyys odotuksista häntä kohtaan sekä työn merkityksestä ja yrityksen edustamista arvoista. Tuoreen amerikkalaisen kyselyn mukaan vain 41 % työntekijöistä pystyy kertomaan miten heidän yrityksensä eroaa kilpailijoistaan. Samaan aikaan useat tutkimukset ja mittaukset todistavat, että sitoutunut työntekijä on 20—40 % tuottavampi kuin vähemmän sitoutunut työntekijä.
Miten näiden työn tuottavuuslöydösten pitäisi vaikuttaa sitten jokaisella työpaikalla ja mistä sisäinen brändi koostuu:
- Johdon luottamus ja luottamus johtoon.
- Yrityksen arvojen ja tavoitteiden tunteminen sekä niiden näkyminen arjessa.
- Yrityksen maine rekrytointimarkkinoilla.
- Ihmis- ja käytännön läheinen johtaminen.
- Positiivinen työilmapiiri.
Hyvä. Nyt tiedetään mistä positiivinen työympäristö koostuu, mutta miten siihen päästään. Jospa kokeillaan niitä kahta työilmapiirin avaintekijään — stressin johtaminen sekä turvallinen ja viihtyisä ilmapiiri.
1. Stressin johtaminen
Tuore Deloitten tekemä tutkimus organisaation tuottavuudesta toteaa, että työstä 65 % tehdään jo tiimeissä tai useamman työntekijän toimesta, mutta palkitseminen tapahtuu edelleen 55 %:sti henkilökohtaisen suorittamisen perusteella. Työn tuottavuuden mittarit ovat 40 % yrityksen tulokseen ja 39 % henkilökohtaiseen tuottavuuteen sidottuja.
Vaikka työ on muuttunut enimmäkseen tiimityöksi, ovat työlle asetetut odotukset, mittarit ja paineet silti hyvin henkilökohtaisia.
Miten luoda vähemmän stressaava työilmapiiri?
- Aloita työajoista. Luo työaikoihin joustavuutta tukeva järjestelmä sekä tarjoa mahdollisuuksia ja työkaluja etätyöhön. Tämä ei luonnollisestikaan ole kaikilta osin mahdollista kaikissa työtehtävissä, mutta jokaisessa työssä on varmasti tehtäviä joita voi suorittaa joustavasti.
- Mittaa oikeita asioita. “We think, mistakenly, that success is the result of the amount of time we put in at work, instead of the quality of time we put in.” – Arianna Huffington
- Mittaa ja palkitse tiimien tuottavuutta. Anna henkilökohtainen palaute suoraan ja henkilökohtaisesti (enemmän posia kuin negaa). Keskustele työntekijän kanssa hänen työhönsä ja osaamiseensa kohdistuvista odotuksista ja toiveista (myös työntekijän omista). Päivitä kunkin työnkuvaa heidän kykyjään ja osaamistaan vastaavaksi.
- Rohkaise ja mahdollista työntekijöiden oma-aloitteiseen ryhmäytymiseen epävirallisten ryhmätöiden (esim. pikkujoulukomitea) ja yhteisten aktiviteettien kautta (puuhapäivä). Ties vaikka tutustuisivat toisiinsa ja saisivat innovaatioita yrityksen kehittämiseksi.
- Perusta terveys- ja hyvinvointiohjelma. Huolehdi työntekijöidesi terveydestä, palautumisesta ja jaksamisesta. Väsyneenä sairastut helpommin, teet enemmän virheitä ja olet ärtyneempi — rakenna siis onnistumisen ja positiivisuuden kehä. “Health creates wealth.”
Voisitteko yrityksessänne päästä entistä parempiin tuloksiin investoimalla henkilöstön hyvinvointiin? Toisiko se lisää kassavirtaa? Kartoita työpaikkasi tilanne »
2. Luo viihtyisä ja turvallinen työympäristö
Vastustamaton työpaikka on Josh Bersinin mukaan sellainen, jossa kaikki työntekijät voivat liikkua työtehtävästä toiseen ilman rajoitteita, työnantajan tuella.
Tuoko tämäntyyppinen itseohjautuvuus aina turvaa etenkään meille täällä Pohjolassa, jossa olemme parhaimmillamme toteuttaessamme annettuja käskyjä ja tehtäviä. Ja näitäkin mieluiten virheettömästi sekä jatkuvasti neuvoja kysyen. Meille voisi siis toimia kuitenkin paremmin mukautuviin työn kuviin perustuva organisaatio. Työpaikka, jossa jokaisen vahvuudet valjastetaan parhaalla tavalla ja työntekijän omat toiveet huomioiden rakennetaan vaikka koulutusohjelma uudesta työnkuvasta selviämiseen.
Miten luodaan turvallinen ja viihtyisä työ?
- Varmista ensin, että teillä ”moga on lahja” ja epäonnistuminen on etuoikeus. Tärkeää on siis pitää mielessä, että myös nykyihminen on pitkälti epäonnistumisten tulos.
- Panosta virikkeellisiin taukoihin. Aina ei tarvita erillisiä taukotiloja joissa on klassisesti PlayStation ja flipperi, mutta tärkeää on katkaista ongelmanratkaisu ja huolehtia palautumisesta myös kesken työpäivän. Usein ratkaisu kinkkiseen pulmaan saattaa löytyä juurikin tauon aikana, kun teet jotain ihan muuta kuin etsit ratkaisua ongelmaan. Näinhän meille käy myös nukkuessa… aamulla ratkaisu on valmis.
- Salli työntekijöiden itsemäärämisoikeus. Olettehan sentään itse rekrytoineet yritykseenne parhaat työntekijät tekemään parasta työtään parhaan brändin hyväksi niille maailman parhaille asiakkaille. Miksi siis et luottaisi, että he ovat paikkansa ansainneet ja haluavat pitää siitä kiinni. Jos sinä joustat työnantajana, he ovat valmiita joustamaan, kun firman etu sitä vaatii.
Mutta edelleen — mitä tekemistä tällä kaikella on sisäisen brändin kanssa? Jos luet ja tarkastelet mikä on brändi, löydät yhtäiläisyyden kokemuksen ja brändin välillä. Ja niin kuin monesti on todettu, hyvä brändi sitouttaa ja tapauksessa työntekijä me kaikki toivomme sitoutumista… sillä tuotteidemme laatu on pitkälti kiinni työtekijöistämme.
Tosi hyvä. Nyt tiedetään mistä positiivinen sisäinen brändi koostuu, ja miten siihen päästään. Jospa kokeillaan sitten arjessa näitä kahta työilmapiirin avaintekijään — stressin johtaminen sekä turvallinen ja viihtyisä työ.
Vastaa